torstaina, toukokuuta 28, 2009

Yritys analysoida omaa kirjoitusprosessia, osa I

Olen nyt pistänyt toimeksi kootakseni itselleni bändin, jossa olisin pitkästä aikaa ihan itse kappaleiden tekijänä ja esittäjänä. Joitain yhteydenottoja on tullut, lähinnä rumpaleilta. Haluamani tyylisiä kitaristeja sen sijaan ei ole vielä osunut kohdalle.

Joka tapauksessa kirjoitin tämän tilanteen inspiroimana erästä kappaletta. Aloitin bassoriffistä, koska hallitseva bassolinja on minulle tärkeä kappaleen runko. Se kertoo minun mielestäni pääosin kappaleen jonkinlaisen skemaattisen rungon, ja nimitetäänhän sitä muutenkin yleensä pohjasäveleksi. Tällä kertaa en yltänyt siinä mielestäni mihinkään neronleimauksiin, mutta siitä tuli peruskauraa.

Seuraavaksi lähdin sovittamaan sen päälle kitaraa flangerefektin kanssa. Vinkki genrestä siis oli minulla hiukan mielessä. Olin tekemässä jotain joka liippaisi post-punkia. Lopuksi vielä lisäsin rumpukonesoftasta erittäin minimalistisen apupohjan rumpukompille. Tein ikään kuin ensimmäistä raakaversiota kappaleesta itselleni ja mahdollisesti kehkeytyvälle bändikokoonpanolleni avuksi.

Tässä vaiheessa kello alkoikin käydä kahta yöllä, joten ajattelin mennä nukkumaan. Mietin hieman sitä, mitä Friedrich Nietzsche kirjoitti Über Musik und Wort –tekstissään (jonka tosin luin englanninkielisenä käännöksenä). Hänen mielestään tosilyyrikko ei saisi tyytyä muuttamaan musiikin luomia tunteita (vai tuntemuksia?) sanalliseksi representaatioksi. Halusin tietysti olla tosilyyrikko, joten koetin olla miettimättä sen kummemmin mitä tuntemuksia kappale herättää.

Päädyin ottamaan kynän käteeni ja kirjoittelemaan jotain ajatuksentynkiä paperille. Päässä soivasta taustademosta tuli mieleeni jonkinlaista rytmillistä skeemaa ja alkavaa laulumelodiaa. Mieleeni tuli myös välähdyksenomaisia kuvia, jotka eivät luoneet siinä vaiheessa vielä mitään tarinaa. En suoranaisesti tehnyt kuvatekstejä niille, mutta jotenkin sanoja alkoi tiputtelemaan paperille niiden innoittamana. Lopulta kuvat alkoivat yhdistyä ja muuttua jonkinlaiseksi videoksi. Teksti ei ole valmista rocklyriikkaa sellaisenaan, mutta olen nyt tehnyt kappaleen taustan noin 80% valmiiksi biisin mitasta ja sanoituksen aihioita on ehkä 140% arvioidusta kappaleen mitasta.

Mielenkiintoista katsoa, mitä tästä syntyy. Joka tapauksessa tämä asettaa vähän eriväristä valoa sen suhteen kumpi syntyy ensin, sanat vai sävel.